Torstaina 12.11.2015 järjestetty Sukututkimuspäivä oli menestys; väkeä tulvi Hämeenlinnan maakunta-arkistoon aamusta alkaen ja luennot olivat niin suosittuja, etteivät kaikki mahtuneet edes kerralla luentosaliin niitä kuuntelemaan. Tunnelma oli tiivis, lämmin ja iloinen.
Lämmin kiitos kaikille päivään osallistuneille! Te teitte siitä ikimuistoisen.
Tapahtuman Facebook-sivulta löytyy lisää kuvia ja linkki arkistolaitoksen blogiin, jossa on kertomus torstain tunnelmista. Facebook-sivua pääsee lukemaan ja kuvia katsomaan, vaikka ei olisi itse sinne rekisteröitynyt.
15. marraskuuta 2015
11. marraskuuta 2015
Sukututkimuspäivän 12.11.2015 esitelmäohjelma
Sukututkimuspäivä 12.11.2015
Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Aittatie 2, 13200 Hämeenlinna
12.00 Ylitarkastaja Susanna Taipale: Hämeenlinnan
maakunta-arkiston palvelut sukututkijoille
Uskaltaako sinne arkistoon mennä? Mitä kaikkea siellä oikein on? Esitelmässä keskitytään arkistolaitoksen sähköisten palveluiden esittelyyn ja maakunta-arkiston tutkijasalipalvelun toimintaan.
Uskaltaako sinne arkistoon mennä? Mitä kaikkea siellä oikein on? Esitelmässä keskitytään arkistolaitoksen sähköisten palveluiden esittelyyn ja maakunta-arkiston tutkijasalipalvelun toimintaan.
13.00 FM Mervi Lampi: Kun sukututkimus alkaa kiinnostaa
Mitä tehdä, kun suvun vaiheet ja menneet sukupolvet alkavat kiinnostaa? Esitelmässä annetaan vinkkejä ja neuvoja sukututkimuksen aloittamisesta.
Mitä tehdä, kun suvun vaiheet ja menneet sukupolvet alkavat kiinnostaa? Esitelmässä annetaan vinkkejä ja neuvoja sukututkimuksen aloittamisesta.
14.00 Tutkija Juho Mattila: Maanomistusasiakirjat
sukututkimuksessa. Lainhuuto, imissio ja asutustoiminta pähkinänkuoressa
Maanomistusta ja hallintaa koskevista asiakirjoista sukututkija saa arvokkaita lisätietoja tutkimukseensa – varsinkin ajalta, jolloin suurin osa väestöstä toimi maatalouden parissa. Esitelmä kertoo lyhyesti helposti lähestyttävistä lähdesarjoista: lainhuudoista, kruununtilojen hallintaoikeuspäätöksistä eli imissioista sekä 1940-luvun asutusviranomaisista.
Maanomistusta ja hallintaa koskevista asiakirjoista sukututkija saa arvokkaita lisätietoja tutkimukseensa – varsinkin ajalta, jolloin suurin osa väestöstä toimi maatalouden parissa. Esitelmä kertoo lyhyesti helposti lähestyttävistä lähdesarjoista: lainhuudoista, kruununtilojen hallintaoikeuspäätöksistä eli imissioista sekä 1940-luvun asutusviranomaisista.
15.00 Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta: Talvi- ja
jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet
Mietitkö, miten pääsisit liikkeelle viime sotiin osallistuneen sotavaiheiden tutkimisessa? Haluatko kartuttaa tietojasi siitä, mitä kaikkea voit arkistoista löytää? Esitelmä tarjoaa rautaisannoksen lähdetietoa rintamamiehistä ja -naisista, sotavangeista sekä muista sodan kokeneista.
Mietitkö, miten pääsisit liikkeelle viime sotiin osallistuneen sotavaiheiden tutkimisessa? Haluatko kartuttaa tietojasi siitä, mitä kaikkea voit arkistoista löytää? Esitelmä tarjoaa rautaisannoksen lähdetietoa rintamamiehistä ja -naisista, sotavangeista sekä muista sodan kokeneista.
16.15 Ylitarkastaja Kari Korpi: Itsenäisyyden ajan
veroaineistot henkilöhistorian näkökulmasta
Itsenäisyyden alkuvuosina verotuskäytäntöjä uudistettiin Suomessa perusteellisesti. Säädettiin tulo- ja omaisuusverolaki (1920) sekä perintö- ja lahjaverolaki (1921). Lakien seurauksena syntyi osittain uusia veroja ja uusia asiakirjoja. Lyhyessä tietoiskussa kerrotaan, mitä sukututkijoita kiinnostavia aineistoja voi löytyä paikallisten veroviranomaisten arkistoista.
Itsenäisyyden alkuvuosina verotuskäytäntöjä uudistettiin Suomessa perusteellisesti. Säädettiin tulo- ja omaisuusverolaki (1920) sekä perintö- ja lahjaverolaki (1921). Lakien seurauksena syntyi osittain uusia veroja ja uusia asiakirjoja. Lyhyessä tietoiskussa kerrotaan, mitä sukututkijoita kiinnostavia aineistoja voi löytyä paikallisten veroviranomaisten arkistoista.
17.00 Kirjailija, FT Anna Kortelainen: Sukututkijan
vierustoverina: kokemuksia suvun merkityksestä faktassa ja fiktiossa
Miten sukuyhteys ja suvun tutkiminen tuottavat tietoa, tietokirjallisuutta ja museonäyttelyitä? Mikä merkitys sukulaisuussuhteiden ja juurten ymmärtämisellä on sepitteellisen proosan kirjoittamisessa? Huimimmat kertomukset ovat sukujen tositarinoita, mutta sukutietoudella on merkitystä myös fiktiossa. Anna Kortelainen kertoo kokemuksistaan tietokirjailijana, prosaistina ja näyttelykuraattorina.
Miten sukuyhteys ja suvun tutkiminen tuottavat tietoa, tietokirjallisuutta ja museonäyttelyitä? Mikä merkitys sukulaisuussuhteiden ja juurten ymmärtämisellä on sepitteellisen proosan kirjoittamisessa? Huimimmat kertomukset ovat sukujen tositarinoita, mutta sukutietoudella on merkitystä myös fiktiossa. Anna Kortelainen kertoo kokemuksistaan tietokirjailijana, prosaistina ja näyttelykuraattorina.
2. marraskuuta 2015
Neuvontaa 5.11.
Sukututkimusneuvontaa on tarjolla taas marraskuun ensimmäisenä torstaina eli 5.11. klo 16-19. Neuvojan löydät Hämeenlinnan maakunta-arkistosta, kysy tarvittaessa arkiston asiakaspalvelusta tuntomerkkejä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)